Asukkaiden mielestä jätehuolto tulee järjestää kokonaisuutena

90 prosenttia Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) asukastutkimukseen osallistuneista pitää jätehuoltoa peruspalveluna, joka tulee järjestää kokonaisuutena. Monen muun asian, kuten lajitteluhalukkuuden, tiedon tarpeen tai mieluisimpien asiointikanavien kohdalla mielipiteet eroavat enemmän. LSJH selvitti asukkaiden jätehuoltoon liittyviä näkemyksiä ja tottumuksia omistajakuntiensa alueella joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021. Innolinkin toteuttamaan tutkimukseen osallistui yhteensä 1337 eri ikäistä vastaajaa alueen kaikista kunnista.

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) teettämän asukastutkimuksen mukaan yhä useampi pitää jätehuoltoa kunnan peruspalveluna, joka tulee suunnitella ja järjestää kokonaisuutena.

– Edellisessä, vuoden 2019 tutkimuksessa tätä mieltä oli 84 prosenttia vastaajista, nyt jo 90 prosenttia. Asukkaiden näkemys tukee Suomen jätelakia valmistelleen työryhmän kantaa: pirstaleisesti järjestetty jätehuolto on kiinteistöille kalliimpaa, eikä mahdollista kiertotalouden kehittämistä ja yhdyskuntajätteiden kierrätyksen tehostamista tavoitteiden mukaisesti, kertoo LSJH:n tutkimus- ja kehitysvastaava Miia Jylhä.

Tutkimus kertoo asukkaiden olevan monella mittarilla entistä tyytyväisempiä LSJH:n tarjoamiin jätehuoltopalveluihin ja jätehuollon nykytilanteeseen yleisesti. Asukkaille kaikkein tärkeintä on, että kodin jäteastia tyhjenee sujuvasti, kierrätys toimii ja hinta on kohdallaan. Joulu–tammikuussa 2020–2021 tehtyyn tutkimukseen osallistui yhteensä 1337 eri ikäistä vastaajaa alueen kaikista kunnista. Vastaajista 42 prosenttia kertoo lajittelevansa jätteitä entistä innokkaammin.

Lajitteluun kannustavina tekijöinä nousivat esiin lisääntynyt tietoisuus ympäristöasioista ja halu vaikuttaa ilmastokriisiin. Monen kommentissa lajitteluinnon kasvattajaksi nimettiin myös puoliso tai lapset. Vain 4 prosenttia vastaajista ilmoitti, että halu lajitella jätteitä on vähentynyt, Jylhä sanoo.

Tavanomainen syy muutokseen lajitteluhalukkuudessa oli muutos lähellä olevissa keräyspalveluissa, esimerkiksi uusien keräysastioiden tai uuteen kotiin muuttamisen myötä. Lajittelun helppous tai vaikeus oli tärkein motivaatiotekijä. Vaikutusta oli keräyspisteiden etäisyydellä, ja myös kodin tilojen sopimattomuuden koettiin vähentävän halua lajitella jätteitä.

Lajitteluaktiivisuuteen tarvitaan lisäpotkua

Vaikka intoa ja halua lajitteluun on, asukkaiden lajitteluaktiivisuudessa ei kuitenkaan ole tapahtunut toivottua positiivista kehitystä. Lajitteluaktiivisuus kasvoi selkeästi edellisten kahden tutkimusjakson välillä, kun tuolloin entistä useampi vastaaja ilmoitti lajittelevansa jätteensä aina tai useimmiten. Aktiivisimmin lajiteltiin tuolloin muovipakkauksia, joiden keräys käynnistyi monella kiinteistöllä ja Rinki-ekopisteellä. Vuonna 2020 asukkaiden lajitteluaktiivisuus näyttää kuitenkin tasaantuneen.

– Erityisesti huolta aiheuttaa pysähtynyt kehitys biojätteen lajittelun osalta: vain 50 prosenttia vastaajista kertoo lajittelevansa biojätteet aina. Samaan aikaan 63 prosentilla on oman ilmoituksensa mukaan kotipihassa joko biojätteen keräysastia tai kompostori. Kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi kirimistä tarvittaisiin sekä lajitteluaktiivisuudessa että keräyksen kattavuudessa kiinteistöillä, Jylhä toteaa.

LSJH toteuttaa asukaskyselyn säännöllisesti, noin kahden vuoden välein, jotta asukkaiden asenteiden ja tottumusten muutoksista saadaan seurantatietoa pitkältä aikaväliltä. Tutkimus tarjoaa LSJH:lle työkaluja suunnitella jätehuoltopalveluja vastaamaan asukkaiden tarpeita entistä paremmin. Tutkimuksen toteutuksesta vastaa Innolink.

– Esimerkiksi erilliskerätyn biojätteen määrän lisäämiseksi tehdään kovasti töitä. Vuoden alussa biojätteen hintaan tehtiin merkittävä alennus, jonka toivotaan kannustavan lajitteluun. Biojäte on tänä vuonna erityisesti esillä myös viestinnällisesti, Jylhä kertoo.