Hankintalakiin esitettävillä kuntaomisteisten jäteyhtiöiden palvelutarjonnan rajoituksilla olisi suoria vaikutuksia yhdyskuntajätehuollon kehittämiseen. Ehdotetut muutokset aiheuttaisivat lisäkuluja kunnille, kuntalaisille, yrityksille ja maanviljelijöille. Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) toimialueella muutos vaarantaisi jätekeskusten toiminnan kiertotalouden ja yritysyhteistyön kasvualustoina. Erityisesti saariston yritysten jätehuoltokustannukset uhkaisivat myös kasvaa merkittävästi.
Kunnat vastaavat asumisessa sekä julkisissa palveluissa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollosta. Lisäksi kuntien omistamat jätelaitokset ovat voineet tarjota lainsäädännön sallimissa rajoissa jätehuoltopalveluja myös yrityksille. Uudessa EU-direktiivissä rajaksi on määritelty 20 prosentin osuus liikevaihdosta.
Nyt Suomessa on, normien purkamisen sijaan, ehdotettu hankintalakiin EU-direktiiviä tiukempaa sääntelyä ja yrityspalvelujen rajan laskemista jopa nollaan. Mikäli hankintalaki säädettäisiin muita EU-maita tiukemmaksi, rajoittaisi se palvelujen tarjontaa ja asettaisi suomalaiset toimijat EU:ssa eriarvoiseen asemaan.
Monenlaiset maakuntien yritykset sekä maanviljelijät käyttävät laajasti kuntien jätehuoltopalveluja, koska muuta palveluntarjontaa ei monilla paikkakunnilla ole. Logistisesti hankalilla alueilla, kuten saaristossa, PK-yritysten jätehuoltopalveluiden saatavuus vaikeutuisi ja kustannustaso nousisi.
Maakunnissa on myös paljon yksityisiä jätehuollon kuljetusyrityksiä, joilla ei ole omaa mahdollisuutta käsitellä esimerkiksi biojätteitä tai sekajätteitä. Jos markkinoilla toimimisen rajaa lasketaan, kuntien omistamat jätelaitokset eivät voi enää tarjota palveluja yrityksille ja kustannustehokas infra jäisi vajaakäytölle.
Muuta EU:ta tiukemmat säädökset rajoittaisivat PK- yritysten ja asukkaiden palveluja sekä estäisivät Private-Public -Partnership toiminnan.
– LSJH on käynnistänyt kiertotalouden kehityshankkeita, kuten Topinpuisto- ja Poistotekstiili 2.0 -hankkeet. Niiden lähtökohtana on tehdä yhteistyötä yritysten kanssa ja luoda mahdollisuuksia uudelle PK-yritystoiminnalle. Mikäli uusi hankintalaki rajoittaisi yhtiön markkinoilla oloa, se samalla estäisi yritysyhteistyötä ja toimimisen kiertotalouden kasvualustana. Myös käytöstä poistettavien yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen resurssitehokas sulkeminen olisi vaarassa, toteaa toimitusjohtaja Jukka Heikkilä.
Kunnilla on jätelain mukaan toissijainen vastuu yritysten jätteisiin, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnan täytyy vastaanottaa jätteet, joita kukaan muu ei halua hoitaa. Kuntaomisteisia jätelaitoksia nykyisin hyödyntäville yrityksille hankintalakiin esitettävät muutokset tarkoittaisivat sitä, että ne joutuisivat jatkossa hankkimaan palvelunsa yksityisiltä jätehuoltoyrityksiltä. Monilla paikkakunnilla yksityisiä jätehuoltopalveluja ei ole tai vaihtoehtona olisi vain yksi toimija, joka tällöin pääsisi määräämään alueen hintatason.
– Suomen uuden hankintalain ei tulisi poiketa EU:n oikeusjärjestelmän ydinperiaatteista ja muiden EU-maiden käytännöistä. Uuden hankintalain ei tulisi rajoittaa kilpailua, yhteistyötä ja julkisten palveluiden kustannustehokasta järjestämistä, Heikkilä painottaa.
Lisätietoja:
Jukka Heikkilä
toimitusjohtaja
puh. 020 728 2101 tai jukka.heikkila(at)lsjh.fi