Jätehuollon tavoitteet ja pelisäännöt murroksessa – mitä se tarkoittaa asukkaalle?

EU pyrkii tehostamaan materiaalien ja luonnonvarojen käyttöä edistämällä kiertotaloutta. Samaan aikaan Suomessa hallitus haluaa supistaa kuntavastuuta yhdyskuntajätehuollossa. Tämän viikon uutisissa on kerrottu sekä jätehuoltoon liittyvien direktiivien päivityksestä että esityksestä jätelain muuttamiseksi. Mitä muutokset toteutuessaan tarkoittavat asukkaalle Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) alueella?

EU:sta kiriä kierrätykseen

EU:ssa jäsenmaat, parlamentti ja komissio päättivät maanantaina neuvottelut kuuden jätealan direktiivin muuttamisesta. Kotien jätteiden kierrätykselle on muutosten myötä tulossa uudet, asteittain kiristyvät tavoitteet: vuonna 2025 yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 55 prosenttia, vuonna 2030 luku nousisi 60 prosenttiin ja vuonna 2035 edelleen 65 prosenttiin. Direktiivin mukaan myös tekstiilijätteiden erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä.

LSJH:n alueella hihat on jo kääritty, ja toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi on ryhdytty:

  • Seudun uudet jätehuoltomääräykset laajentavat biojätteen keräysvelvoitteen yhä useampaan taloyhtiöön. Jatkossa biojätettä kerätään vähintään 10 asunnon taloyhtiöistä.
  • Muovipakkauksia ryhdytään keräämään vähintään 20 asunnon taloyhtiöistä 1. 6.2018 mennessä.
  • Myös kartonkipakkauksia, lasipakkauksia ja metallia kerätään kiinteistöissä jätehuoltomääräyksiin perustuen. Pientaloasukkaita palvelevat alueelliset keräyspisteet.
  • LSJH huolehtii materiaalien toimittamisesta kierrätykseen yhteistyössä tuottajayhteisöjen, kuljetusliikkeiden ja teollisuuden kanssa.
  • Asukkaat ovat voineet viedä kotien poistotekstiiliä LSJH:n jätekeskuksiin ja lajitteluasemille veloituksetta jo kahden vuoden ajan. Keräyksen avulla tutkimme erilaisia keräys-, lajittelu- ja käsittelytapoja. Käsittelyratkaisuja luodaan valtakunnallisessa, laajassa TELAKETJU-yhteistyöverkostossa, jota LSJH on ollut rakentamassa.

Asukkaan tehtäväksi jää lajitella jätteensä ohjeiden mukaan. Seudun lajitteluaktiivisuus on jo tällä hetkellä kärkisarjaa valtakunnallisessa vertailussa, mutta petrattavaa löytyy varmasti vielä.

Kaatopaikat historiaan, tavoitteeksi pienempi jätemäärä

EU:n mukaan kaatopaikoille saa sijoittaa vuonna 2035 korkeintaan 10 prosenttia syntyvästä yhdyskuntajätteestä. LSJH:ssa tämä tavoite on saavutettu reilusti etuajassa. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta yhdyskuntajätettä ei meillä enää läjitetä kaatopaikoille, vaan kaikki kotien jäte kierrätetään tai hyödynnetään energiana.

EU:n tavoitteena on myös vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta. Esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseen pohditaan sopivia tavoitteita ja mittareita. Jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet tulevat velvoittamaan ensi sijassa valmistavaa teollisuutta ja tuotesuunnittelua, mutta myös asukkailla on oma tärkeä roolinsa kestävien tuotteiden ja palvelujen valitsijana. LSJH tukee muutosta kestävän kuluttamisen neuvonnalla ja osallistumalla uusien palveluiden luomiseen osana kiertotalousverkostoja.

Direktiivimuutokset hyväksytään lopullisesti ensi vuoden alussa. Suomen lainsäädäntöön ne siirretään näillä näkymin kesään 2020 mennessä.

Lakiin kaavaillut rajoitukset osuvat asukkaan kukkaroon

Myös kotimaassa lainsäädäntöön on ehdotettu muutoksia. Tiistaina 19.12. Suomen hallitus antoi eduskunnalle esityksen jätelain muuttamiseksi. Esityksen mukaan kunnilta siirrettäisiin yksityisille yrityksille valtion, seurakuntien ja muiden julkisten toimijoiden, kuten tulevien maakuntien ja sote-palveluiden, jätehuolto. Ehdotetun rajauksen jälkeen kunnat ‒ ja käytännön tasolla yleensä kuntien jäteyhtiöt ‒ vastaisivat asumisessa syntyvän jätteen lisäksi enää kuntien hallinto- ja palvelutoiminnan jätteestä.

Tällä seudulla asukkaiden jätehuollosta kokonaisvastuun kantaisi siis entiseen tapaan LSJH, mutta jos hallituksen esitys menee läpi, kotitalouksille on tiedossa välillisiä vaikutuksia maksujen korotuspaineiden muodossa. Lakimuutos siirtäisi nykyisin kuntien käsittelemistä jätteistä 10–30 % yksityisten yritysten vastuulle, mikä tarkoittaa entistä pienempää joukkoa jakamaan jätehuollon kustannuksia. Asiakasmaksujen avulla rahoitetaan kaikki tarvittavat palvelut ja jätteiden käsittelyn edellyttämät investoinnit.

Valtakunnan tasolla rajaus tarkoittaa lähes 60 miljoonan euron vuotuista tulonsiirtoa kuntalaisten omistamilta jäteyhtiöiltä yksityisille, pääosin isoille pörssiyrityksille. Pienet yritykset eivät helposti pääse osingoille, sillä jatkossa kuntayhtiöitä estetään tarjoamasta pienille yrityksille niiden toiminnan mahdollistavia jätteenkäsittelypalveluita.

Yhtä aikaa vastuun rajausten kanssa kiristetään prosenttirajaa, jonka puitteissa kuntien jätelaitokset voivat tarjota palveluja muille kuin kuntaomistajilleen. EU:n hankintadirektiivi sallisi kyllä kuntien omistaman yhtiön toimia markkinoilla 20 % osuudella liikevaihdosta, mutta Suomi teki muista EU-maista täysin poikkeavan päätöksen pudottaa raja siirtymäajan jälkeen 5 prosenttiin. Näin tiukka rajaus tulee kaventamaan LSJH:n rahoituspohjaa sekä merkittävästi rajoittamaan yhtiön mahdollisuuksia toimia julkisten ja yksityisten toimijoiden välisissä yhteistyöverkostoissa. Kiertotalouden uusien ratkaisujen syntyminen edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä, kuten esimerkiksi LSJH:n vetämässä Topinpuisto-verkostossa. Kuntien omistamilla jäteyhtiöillä on tällä hetkellä ratkaiseva rooli alustojen tarjoajana ja yhteistyön mahdollistajana erilaisissa kiertotalouskeskuksissa ja -hankkeissa ympäri Suomen.

Lakimuutosta esitetään tulevaksi voimaan 1.1.2019. Hallituksen esitys käsitellään eduskunnassa helmikuussa 2018 päättyvän joulutauon jälkeen.

Tutustu aiheeseen tarkemmin:

Ympäristöministeriön tiedote 18.12.2017: Jätedirektiiveistä alustava sopu EU:ssa 

Ympäristöministeriön tiedote 19.12.2017: Uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma ja esitys jätelaiksi

Jätelakiesitys

Suomen Kiertovoima KIVO ry:n tiedote 19.12.2017: Kiertotalous vaarantumassa?

Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023