Korvenmäen jätekeskuksessa otettiin viime viikolla käyttöön soihtupoltin, jolla tehostetaan kaatopaikkakaasun käsittelyä ja samalla vähennetään hajuhaittoja alueella. Kaasunkeräyksen tehostaminen jatkuu tänään alkavalla kaasukaivojen porauksella. Kaatopaikan täyttöalueelle porataan kolme 15 metrin syvyistä kaasukaivoa. Töiden aikana ympäristöön saattaa levitä hajua, koska kaivannot tehdään jätetäytön sisään.
Kaatopaikkakaasun käsittelyn tehostamistoimet jatkuvat Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) Korvenmäen jätekeskuksen kaatopaikalla uusien kaasun pystykeräyskaivojen poraamisella. Poraustyöt alkavat tänään tiistaina 20. maaliskuuta ja kestävät kuluvan viikon ajan. Aikaisempien neljän pystykaivon lisäksi jätetäytön sisään porataan nyt kolme uutta 15 metrin syvyistä kaasukaivoa. Töiden aikana Korvenmäen alueella voi ilmetä hajuhaittoja.
– Kaasukaivojen käyttöönotto tehostaa kaasun käsittelyä ja vähentää hajuhaittoja. Seuraavassa rakennusvaiheessa kesän 2018 aikana uusiin kaasukaivoihin asennetaan imulinjasto, jonka kautta jätetäytöstä saadaan imettyä entistä enemmän kaasua jatkokäsittelyä varten, LSJH:n rakennusinsinööri Joonas Yli-Tolppa kertoo.
Kaatopaikkakaasun käsittelyä tehostettiin jo viime viikolla, kun kaatopaikalla otettiin käyttöön soihtupoltin. Soihtupolttimessa kaasu poltetaan noin 1 000 asteen lämpötilassa. Soihdun avulla pystytään käsittelemään vaarattomaksi myös epäpuhtauksia sisältävät kaasut, jotka ovat estäneet kaasun hyödyntämisen biokaasulaitoksessa. Soihdun uskotaan vähentävän myös hajuhaittoja.
Korvenmäen jätekeskuksessa jätteen loppusijoitusalueella on kerätty kaatopaikkakaasuja talteen vuodesta 2009 alkaen. Talteen kerättävä metaania ja haisevia yhdisteitä sisältävä kaasu on käsitelty biokaasuvoimalassa.
– Kaasun talteenottoa on tehostettu viime vuosina monin toimenpitein esimerkiksi parantamalla kaasunkeräysverkostoa sekä vaaka- että pystysuuntaisesti, sulkemalla kaatopaikkaa noin hehtaarin alueelta tiiviillä pintarakenteella sekä kokeilemalla erilaisia jätteen peittomateriaaleja, Yli-Tolppa selvittää.
Suurin osa kaatopaikan aiheuttamista ympäristövaikutuksista johtuu yhdyskuntajätteen joukossa olevasta biohajoavasta ja orgaanisesta jätteestä. Koska kaatopaikalle ei ole enää vuoden 2016 alun jälkeen sijoitettu hajoavaa orgaanista ainetta sisältävää jätettä, kaatopaikkakaasujen ja hajujen muodostuminen alkaa vähitellen pitkällä aikavälillä vähentyä. Nykyään kaikki kiinteistöiltä kerätty polttokelpoinen jäte hyödynnetään energiana kaatopaikkasijoittamisen sijaan.