Kotiroskiksen sisältöön sukelletaan Topinojalla

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) kunnista tulevan polttokelpoisen jätteen ja biojätteen koostumusta tutkitaan Topinojan jätekeskuksessa tehtävässä seurantatutkimuksessa kesäkuussa. Polttokelpoisen jätteen osalta tutkitaan, miten etenkin muovipakkausten erilliskeräyksen käynnistyminen sekä biojätteen keräyksen lisääntyminen ovat vaikuttaneet jätteen koostumukseen. Luonnonvarakeskuksen kanssa yhteistyössä selvitetään ruokahävikin määrää tarkastelemalla sekä erilliskerättyä että polttokelpoisen jätteen seassa olevaa biojätettä.

LSJH:n Topinojan jätekeskuksessa aloitettiin maanantaina 3. kesäkuuta polttokelpoisen jätteen sekä biojätteen lajittelututkimus. Kahden vuoden välein toteutettavan seurantatutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa yhdyskuntajätteen koostumuksesta.

Polttokelpoista jätettä tutkimalla selvitetään, ovatko kiristyneet erilliskeräysvelvoitteet vaikuttaneet jätteen koostumukseen. Polttokelpoista jätettä tutkimalla voidaan myös arvioida, miten suuri osa tutkittavasta jätteestä olisi voinut olla kierrätyskelpoista materiaalia.

– Muovipakkausten erilliskeräyksen käynnistymisen ja biojätteen erilliskeräysvelvoitteiden tiukentamisen olettaisi jo näkyvän polttokelpoisen jätteen koostumuksessa eli kierrätyskelvotonta sekajätettä sisältävän kotiroskiksen sisällössä. Tutkimuksesta on tekeillä opinnäytetyö, jossa keskitytään selvittämään juuri tätä asiaa, tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaava LSJH:n ajojärjestelijä Matti Kakko kertoo.

Biojäte kertoo ruokahävikistä

LSJH:n alueella tutkitaan ensimmäistä kertaa myös biojätteen koostumusta. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Luke tutkii ruokahävikin määrää käymällä läpi sekä polttokelpoisen jätteen joukossa olevaa biojätettä että asukkailta erilliskerättyä biojätettä.

Tutkittavat jätteet kerätään LSJH:n alueen kotitalouksilta ennalta määrätyiltä tyhjennysreiteiltä. Näytteitä kerätään erilaisista kohteista, jotta pystytään vertailemaan keskenään haja-asutusalueilta ja taajamien taloyhtiöiltä kerättyjen jätteiden koostumusta. Jätteet tutkitaan Topinojan jätekeskuksen alueella.

Tutkimuksella pyritään saamaan tietoa lounaissuomalaisen yhdyskuntajätteen tämänhetkisestä koostumuksesta sekä koostumuksen muutoksista pitkällä aikavälillä. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi jäteneuvonnan ja jätteenkäsittelyjen kehittämisessä.

– Kun meneillään olevan tutkimuksen aineistoa verrataan vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen tuloksiin, saadaan tietoa siitä, miten lajittelutottumukset muuttuvat alueella, ja minkälainen vaikutus erilliskeräysjärjestelmillä on jätteiden koostumukseen. Alueen tuloksia verrataan myös valtakunnallisiin tuloksiin muiden suomalaisten jätelaitosten vastaavista tutkimuksista. Tutkimuksen tuloksista tiedotetaan myöhemmin, Kakko toteaa.