Lounaissuomalaisten polttokelpoisen jätteen koostumusta selvitetään roskapusseja penkomalla

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) tutkii kotitalouksissa lajitellun polttokelpoisen jätteen koostumusta Topinojan jätekeskuksessa Turussa 2.–13.5.2022. Tutkimuksessa selvitetään, mitä polttokelpoisen jätteen joukossa on ja miten asukkaat LSJH:n toimialueella lajittelevat. 

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) tutkii tulevan parin viikon aikana Topinojan jätekeskuksessa, mitä lounaissuomalaisten polttokelpoiseen jätteeseen lajittelemat roskapussit pitävät sisällään.

– Polttokelpoisen jätteen koostumusta tutkimalla voidaan tarjota taustatietoa monenlaiseen jätehuollon kehittämiseen ja valtakunnallisia tilastointeja varten, LSJH:n tutkimus- ja kehitysvastaava Miia Jylhä kertoo.

Tänä vuonna tutkitaan myös poistotekstiilin ja koronajätteen määrää 

LSJH on tutkinut polttokelpoisen jätteen koostumusta säännöllisesti joka toinen vuosi. Viimeksi koostumustutkimus tehtiin kesäkuussa 2019.

– Tutkimuksessa pidettiin viime vuonna välivuosi koronapandemian mukana tuomien epävarmuuksien vuoksi. Tänä vuonna tutkimme ihan erikseen koronaan liittyvän jätteen määrää, eli kotitestit ja kasvomaskit lajitellaan erikseen muusta jätteestä, Jylhä kertoo.

Tänä vuonna tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota myös poistotekstiiliin: polttokelpoisen jätteen joukossa olevat tekstiilit lajitellaan tutkimuksen yhteydessä aiempaa tarkemmin erilleen poistotekstiilin lajitteluohjeistuksen mukaisesti.

– Näin saadaan tietoa siitä, paljonko mahdollisesti hyödyntämiskelpoista tekstiiliä päätyy vielä kotiroskikseen. Tällä hetkellä LSJH saa valmistettua poistotekstiilinkeräykseen tuodusta tekstiilijätteestä mekaanisesti kierrätyskuitua uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Olisi tärkeää saada poistotekstiili ja kaikki muu hyödyntämiskelpoinen materiaali pois polttokelpoisen jätteen joukosta, Jylhä muistuttaa.

Tutkimuksesta apua neuvonnan ja viestinnän kohdentamiseen 

Vuoden 2019 tutkimuksessa selvisi, että biojätteen osuus polttokelpoisen jätteen joukossa on edelleen harmillisen suuri; reilu kolmannes roskapussin painosta oli biojätettä. Biojäte sisälsi myös aikamoisen siivun luonnonvaroja tuhlaavaa ruokahävikkiä.

– Tutkimus on meille tärkeä apuväline kehittää toimintaamme ja suunnata jätehuollon resursseja oikeaan suuntaan. Selvittämällä, missä on parannettavaa kierrätyksen suhteen, voidaan neuvontaa, viestintää ja ohjeistusta kohdentaa. Viime tutkimuksen jälkeen olemme kampanjoineet etenkin biojätteen lajittelun tärkeyden puolesta.

Tärkeää tietoa jätelain vaikutuksesta kierrätysasteeseen

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on Suomessa tällä hetkellä 43 prosenttia. EU:n tavoitteena on, että kierrätysaste nousee 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Viime vuonna hyväksytyn uuden jätelain on tarkoitus auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Lajitteluvelvoitteet kiinteistöillä kiristyvät asteittain heinäkuun 2022 ja heinäkuun 2024 välisenä aikana.

Etenkin biojätteen erilliskeräystä tehostetaan, kun erilliskeräysvelvoite laajenee tänä vuonna kaikkiin taajamissa sijaitseviin vähintään 5 huoneiston kiinteistöihin ja koskee vuonna 2024 jokaista kiinteistöä yli 10 000 asukkaan taajamassa. Myös pakkausjätteitä aletaan kerätä kaikissa vähintään 5 huoneiston kiinteistöissä taajamissa.

– Tämän vuoden koostumustutkimuksesta saadaan hyvää vertailutietoa siihen, miten kiristyvät velvoitteet tulevina vuosina lajitteluun purevat. Odotamme positiivisia tuloksia jo seuraavasta tutkimuksesta, joka tehdään keväällä 2024, Jylhä pohtii.

 

Median edustajilla on mahdollisuus tulla seuraamaan polttokelpoisen jätteen koostumustutkimusta Topinojan jätekeskukseen arkisin 3.–13.5. klo 8–16. Haastattelu- ja vierailupyynnöt: tiedottaja Sanne-Mari Laaksonen, puh. 040 867 0172, sanne-mari.laaksonen@lsjh.fi.