Suotovesien muodostuminen vähenee ja kaatopaikkakaasujen talteenotto tehostuu Korvenmäessä

Korvenmäen jätekeskuksessa jatketaan kaatopaikan pintarakenteen rakentamista. Nyt kaatopaikasta suljetaan ja maisemoidaan noin 0,85 hehtaarin kokoinen alue. Pintarakenteen tarkoituksena on jätetäytön peittäminen eristerakenteilla niin, etteivät sadevedet pääse jatkossa jätetäyttöön. Samalla tehostetaan kaatopaikkakaasun talteenottoa. Kaivuutöiden yhteydessä voi aiheutua hetkellistä hajuhaittaa, vaikka työn valmistuttua hajuhaitat vähenevät. Pintarakennetyöt toteutetaan maalis-kesäkuun 2021 aikana.

Korvenmäen jätekeskuksessa suljetaan vesi- ja kaasutiiviillä pintarakenteella 0,85 hehtaaria kaatopaikasta. L&T Teollisuuspalvelut Oy on aloittanut työt kaatopaikka-alueella maaliskuun alussa. Kaivuutöiden yhteydessä vanhoista jätekerroksista vapautuu ilmaan haisevia kaasuja, mikä voi aiheuttaa hetkellisesti hajuhaittoja. Urakan on arvioitu valmistuvan kesäkuussa.

Pintarakenne estää sadevesien pääsyn jätetäyttöön ja estää näin jätteen läpi kulkeutuvien suotovesien muodostumista. Samalla likaisten suotovesien käsittelykapasiteetin tarve vähenee. Pintarakenne estää myös kaatopaikkakaasujen kulkeutumista ilmakehään ja vähentää hajuhaittoja.

Pintarakenteessa hyödynnetään uusiomateriaaleja

Korvenmäkeen rakennettava pintakerros koostuu kaasunkeräyskerroksesta, tiivisterakenteesta, salaojakerroksesta sekä kasvukerroksesta. Kaasunkeräyskerros asennetaan muotoillun ja tiivistetyn jätepinnan päälle.

– Kaasunkeräyskerroksessa hyödynnetään Vantaan Energian jätteenpolton kuonaa sekä Fortum Oyj:n Naantalin voimalaitoksen pohjatuhkaa, kertoo rakennusinsinööri Tommi Itkonen Lounais-Suomen Jätehuollosta.

Tiivisterakenne toteutetaan bentoniittimatolla. Bentoniittimatto on ympäristövaikutusten hallinnan kannalta merkittävin kerros.

– Se toimii eristeenä kumpaankin suuntaan. Bentoniittimaton alapuolelta kerätään kaasut talteen ja sen yläpuolelta taas johdetaan puhtaat sadevedet salaojamatolla pois kaatopaikka-alueelta, selventää Itkonen.

Tiivisterakenteen ja salaojakerroksen päälle tehdään metrin paksuinen pintakerros puhtaista maa-aineksista, joka toimii kasvualustana kasveille.

Salon Korvenmäen kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 1999 ja nyt sen itäinen osa on saavuttanut ympäristöluvassa mainitun tason. Vuonna 2014 suljettiin ja maisemoitiin kaatopaikan läntinen osa. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli vuonna 2020 LSJH:n alueella 98,4 %. Loppusijoitukseen, eli kaatopaikan penkkaan, meni vain 1,6 % vastaanotetun jätteen kokonaismäärästä.