Turulta ja Salolta tuki ekovoimalaitoksen rakentamiselle

Tiedote 09.10.2017

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
Salon Kaukolämpö Oy
Salon kaupunki
Turun kaupunki


Turun ja Salon kaupungit näyttävät vihreää valoa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) ja Salon Kaukolämpö Oy:n ekovoimalaitoshankkeelle. LSJH:n ja Salon Kaukolämmön suunnitelmissa on perustaa yhteisyritys, joka rakentaa Salon Korvenmäkeen lounaisen Suomen yhdyskuntajätteitä hyödyntävän ekovoimalaitoksen.

Turku ja Salo suhtautuvat suopeasti LSJH:n ja Salon Kaukolämmön ekovoimalaitoshankkeeseen. Asiaa käsiteltiin maanantaina 9. lokakuuta Turun ja Salon kaupunginhallitusten konsernijaostoissa sekä Salon kaupunginvaltuuston iltakoulussa.

– Turun kaupungin näkemyksen mukaan seudulliselle jätehuoltoratkaisulle on todellinen tarve, ja Saloon rakennettavan ekovoimalaitoksen toteuttaminen on toiminnallisesti hyvin perusteltu, Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen toteaa.

Reunaehtoina Turun kaupunki edellyttää LSJH:ta sitoutumaan siihen, että se käynnistää energiahyödyntämisen rinnalle myös kiertotalousratkaisuja jätteiden materiaalihyötykäytön edistämiseksi. LSJH:n tulee lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että polttoprosessista syntyvä lämpökuorma hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

Seudullisesti merkittävä hanke tuo säästöjä

Lounais-Suomen ekovoimalaitos on suunniteltu toteutettavaksi LSJH:n ja Salon Kaukolämmön osinkoa jakamattomana yhteisyrityksenä. Hankkeen on laskettu säästävän vuodessa nykytasoon verrattuna 4 miljoonaa euroa jätehuollon kustannuksia.

Turun mukaan yhtiön tulee suunnitella hankkeesta muodostuvan taloudellisen hyödyn jakaminen siten, että asiakashintoihin voidaan kohdentaa syntypaikkalajittelua edistäviä taksan alennuksia. Osa tuloksesta olisi varattava uusien kiertotaloutta edistävien teknisten ja toiminnallisten ratkaisujen kehittämiseen ja niitä tukevien investointien toteuttamiseen.

– Vaikka yhtiö toimii liiketoimintamuotoisesti, sen vastuulla on seutukunnan kestävän kehityksen linjausten tukeminen. Välillisenä aluetaloudellisena tavoitteena on toimiminen kiertotalousratkaisuihin perustuvien uusien liiketoimintamallien alustana, Virtanen muistuttaa.

­Salon kaupunginjohtajan Lauri Innan mukaan Salon elinkeinoelämän kannalta ekovoimalalaitoksen toteutuminen olisi äärimmäisen merkittävää niin syntyvien työpaikkojen kautta kuin osana laajempaa cleantech-klusteria.

– Nyt suunnitteilla oleva ekovoimalaitos on maakunnallinen yhteishanke, jonka toteutuksessa pyrimme kaikkia osapuolia hyödyttävään win–win-ratkaisuun, Inna summaa.

­LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä kertoo, että hanke voi nyt edetä kaupunkien ennakkonäkemykset huomioiden.

– ­LSJH on hakenut ekovoimalaitokselle ympäristölupaa. Seuraavaksi kutsumme koolle yhtiökokouksen, jossa päätetään yhteisyrityksen perustamisesta. Yhteisyritys on tarkoitus perustaa tämän vuoden aikana ja ekovoimalaitos saada käyttöön vuoden 2020 lopulla, Heikkilä kertoo.

Kierrätyskelvottomasta jätteestä edullista lähienergiaa

LSJH:n jätekeskuksiin tuodaan joka arkipäivä 350 000 pussillista polttokelpoista jätettä, josta asukkaat ovat lajitelleet pois kierrätettävät jätteet. Jätteiden lajittelun ja hyödyntämisen lähtökohdat ovat yksinkertaiset: Vaaralliset jätteet pitää saada erikseen turvalliseen käsittelyyn ja kaikki kierrätettävät jätteet materiaalikiertoon. Loput jätteistä ovat polttokelpoista eli energiana hyödynnettävää.

–Ekovoimalaitokseen ei haluta kierrätyskelpoisia materiaaleja, vaan ne saadaan materiaalikiertoon parhaiten, kun asukkaat lajittelevat ne erikseen jo jätteen syntypaikalla eli kotona, Heikkilä toteaa.

Paikallisessa ekovoimalaitoksessa kotien polttokelpoisista jätteistä saadaan lähienergiaa, joten ekovoimalaitos korvaisi perusenergian tuotannossa fossiiliset polttoaineet. Laitoksen polttotekniikkana olisi uudenaikainen ja varmatoiminen arinakattilatekniikka.

– Pidämme hyvänä asiana, että hanke etenee. Tulevaisuudessa voisimme tarjota asiakkaillemme edullista ja hintatasoltaan vakaata kaukolämpöä, Salon Kaukolämmön toimitusjohtaja Jarkko Niemi kommentoi.

Ekovoimalaitoksessa jäljelle jäävää kuonaa saadaan myös materiaalikiertoon muun muassa rakennusmateriaalien osaksi, ja kuonasta seulotut metallit saadaan kierrätykseen metalliteollisuuden raaka-aineiksi.