Uudesta laskentamenetelmästä apua kierrätysasteen nostamiseen

Koko Suomessa syntyvien yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on jätetilaston mukaan 41 prosenttia (2017). Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset (CircHubs) -hankkeen osana kehitetyllä uudella seudullisella laskentamenetelmällä Turun seudun kierrätysasteeksi laskettiin 44 prosenttia. Yhdyskuntajätteiksi lasketaan kotitalousjäte sekä julkisten ja yksityisten palveluiden jätteet.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) osallistui 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset (CircHubs) -hankkeeseen, jonka osana yhdyskuntajätteille kehitettiin seudullinen laskentamenetelmä yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Business Tampereen, Tampereen yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Kiertokaari Oy:n kanssa. Laskentamallia pilotoitiin pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Oulussa.

– EU:n jätedirektiivissä yhdyskuntajätteelle on asetettu 60 prosentin kierrätystavoite vuoteen 2030 mennessä. Jotta kierrätysastetta päästään tavoitteellisesti nostamaan, tarvitaan aikaisempaa tarkempaa, paikallista ja yksityiskohtaista tietoa. Hankkeessa kehitetystä ja pilotoidusta laskentamenetelmästä haetaan vastausta tähän haasteeseen, kertoo LSJH:n tutkimus- ja kehitysvastaava Miia Jylhä.

Turun seudulla yhdyskuntajätettä syntyi laskennassa saatujen tulosten mukaan vuoden 2018 aikana 580 kiloa asukasta kohden ja kierrätysaste oli 44 prosenttia. Kierrätysasteella tarkoitetaan sitä osuutta kokonaisjätemäärästä, joka ohjataan materiaalikierrätykseen. Loput jätteistä hyödynnetään energiana.

Haasteena kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus

Laskentamallin tuottamat luvut kaupunkiseutujen kesken eivät ole vielä täysin vertailukelpoisia, sillä lähtötietojen tarkkuuteen ja tilastointitapoihin sisältyy edelleen epävarmuutta. Jätehuollon toimijakenttä yhdyskuntajätehuollon osalta on pirstaleinen, ja luotettavan tilastoinnin saaminen vaatii yhteistyötä jätehuollon toimijoiden kesken.

Turun seudulla haasteita toi erityisesti suuressa osassa aluetta käytössä oleva kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus, joka ei mahdollista yritysjätteen ja kotitalousjätteen varmaa erottamista tilastoinnissa. Laskentamallille tehty herkkyystarkastelu osoitti, että kotitalousjätteen osuuden arvioiminen sekajätteen kokonaismäärästä vaikuttaa merkittävästi laskennan tuloksena saatavaan kierrätysasteeseen.

– Kuntien jäteyhtiöiltä on perinteisesti saanut kattavat jätemäärätiedot niiden vastuulla olevista ja vastaanottamista jätteistä. Vertailukelpoisen kierrätysastelaskennan tarpeisiin nähden tilastointitavoissa ja -mahdollisuuksissa on kuitenkin merkittäviä alueellisia eroja. Esimerkiksi ainoastaan niillä alueilla, joissa kuntien jäteyhtiö kilpailuttaa jätteiden kuljetukset – kuten pääkaupunkiseudulla – tieto jätteen syntypaikoista ja tuottajista on luotettavasti saatavilla, Jylhä kertoo.

Asukkaat avainasemassa kierrätysasteen nostamisessa

LSJH tekee aktiivisesti työtä kierrätysasteen nostamiseksi Turussa ja muissa yhtiön omistajakunnissa edistämällä kuntavastuullisten jätteiden kiertotaloutta ja kierrätysliiketoimintaa, satsaamalla tavoitteelliseen jäteneuvontaan ja luomalla asukkaille uusia lajittelumahdollisuuksia.

Heinäkuussa 2020 voimaan astuva uusi jätelaki tulee kiristämään erilliskeräysvelvoitteita ja lisäämään kiinteistökohtaista keräystä entisestään. Uuden laskentamenetelmän avulla saatavia tarkempia tilastotietoja tarkastelemalla voidaan tunnistaa seudullisia kehityskohteita kierrätyksen lisäämiseksi.

– Tarkka seudullinen tieto on tarpeellista nimenomaan silloin, kun halutaan kohdentaa erilaisia jätehuoltopalveluja ja neuvontaa asukkaiden lajittelutietoisuuden ja -mahdollisuuksien lisäämiseksi. Asukkailla ja heidän lajittelutottumuksillaan on nimittäin tärkeä rooli kierrätysasteen nostamisessa, Jylhä muistuttaa.

Lisätietoja:

CircHubs, seudullinen yhdyskuntajätelaskenta

Yhdyskuntajätteiden seudullinen arviointi -raportti

Yhdyskuntajätteet ja kierrätysaste Suomessa -video

CircHubs blogi: Jätteet puntarissa / Miia Jylhä